Stensvikin kansakoulu ja opettajat
Stensvikin kartano ja tiilitehdas perustettiin 1860-luvun alussa. Tämä luonnollisesti johti työväen muuttoon alueelle ja loi tarpeen koululle. Tehdas rakennutti koulurakennuksen vuonna 1881 ja pestasi myös opettajan. Opettajille rakennettiin asunto tämän viereen hieman myöhemmin. Koulurakennus tunnetaan nykyään Kahvi-Kaisana ja opettajien asuinrakennus Postillana. Nämä rakennukset ovatkin ainoat, jotka ovat säilyneet nykyisessä Kivenlahdessa tuolta ajalta.
Joissain lähteissä on mainittu, että Stensvikin koulun olisi perustanut kolme maatilaa Stensvikissä omistanut kauppias F. J. T. Sjöblom. Tämä tieto on kuitenkin osoittautunut virheelliseksi arkistomateriaalien valossa. Stensvikin maatilat Tyskaksen, Antaksen ja Heusin osti Theodor Tschetschulin 1860-1870-luvuilla ja niistä syntyi Stensvikin kartano. Kartanon tiilitehtaineen omisti Tschetschulinin perikunta siihen asti, kunnes sen vuonna 1887 osti valtioneuvos Konstantin Sauren. Siksi on oletettavaa, että Stensvikin kansakoulun, joka oli niin sanottu tehtaankoulu ja sijaitsi Stensvikin kartanon mailla perusti tiiliruukin omistajat.
Koulu sai hyviä arvosteluita alkuaikoina. 1900-luvun puolella koulun johtokunta alkoi kuitenkin saamaan moitteita vanhentuneista opetusvälineistä. Stensvikissä toimi ala- ja yläkansakoulu ja oppilasmäärä oli ensimmäisten vuosikymmenten aikana 30 paikkeilla. Lastenkoulussa oppilaita oli kymmenestä kahteenkymmeneen.
Koulun toiminta alkoi hiipua samaa tahtia kuin Stensvikin tiilitehdas 1930-luvulla. Pöytäkirjoissa mainitaan 1930-luvulla useaan otteeseen vähäinen oppilasmäärä, joka oli alakansakoulussa kolmesta kahdeksaan ja yläkansakoulussa seitsämästä neljääntoista. Myös koulurakennuksen ja opettajien asunnon huonosta kunnosta on valitettu Ab Stensvikille useita kertoja, mutta yhtiön suhtautuminen oli melko nihkeää. Stensvikin kansakoulu muuttui kunnalliseksi vuonna 1934, mutta jatkoi toimintaansa samassa Ab Stensvikin omistamassa koulurakennuksessa.
Vuonna 1934 tiiliruukin alueella riehui tulipalo, joka vaurioitti myös koulurakennusta ja opettajien asuntoa. Koulun toiminta siirtyi väliaikaisesti Stensvikin kartanon päärakennukseen ja koulurakennus sekä opettajien asuinrakennus remontoitiin. Koulun toiminta palasi entiselleen vielä hetkeksi kunnes se päättyi lopullisesti vuonna 1938.
Koulun toiminnasta ja opettajista on vain vähän tietoja ennen vuotta 1924, koska johtokunnan kokouspöytäkirjat siltä ajalta ovat luultavasti kateissa. Ainakaan ne eivät ole Espoon kaupunginarkistossa. Sen sijaat vuodesta 1924 vuoteen 1938 tietoja on enemmän säilyneiden pöytäkirjojen ansiosta.
Koulun pitkäaikaisin opettaja oli Ida Forsberg (1865-1955), hän toimi myös johtajaopettajana Stensvikissä. Forsberg oli kotoisin Stensvikin naapurikylästä Vanttilasta, Ervastin talosta. Hän aloitti Stensvikin kansakoulussa vuonna 1890 ja työskenteli siellä kaiken kaikkiaan 36 vuotta yhtäjaksoisesti. Ida Forsberg oli arvostettu opettaja ja sai erinomaisia arvosteluita koulutarkastajilta. Tosin loppuaikoina alkoi tulla huomautuksia vanhanaikaisista opetusmetodeista. Hän jäi eläkkeelle vuonna 1926, mutta osallistui aktiivisesti koulun toimintaan aina sen lakkauttamiseen asti.
Gerda Hammarström (1892-1931) toimi Stensvikissä alakansakoulun opettajana vuodesta 1915 vuoteen 1925, jolloin hän jäi virkavapaalle terveydellisistä syistä, eikä enää palannut opettamaan Stensvikin kansakouluun. Hammarström sai virkavapaata aina vuoteen 1929 saakka, minkä jälkeen hänelle myönnettiin ero opettajan virasta. Gerda Hammarströmiä sijaisti Anna Juslin, joka kuitenkin yllättäen kieltäytyi enää suorittamasta viransijaisuutta elokuussa 1928. Hänen jälkeensä sijaisena toimi Marta Jansson vuoteen 1931 saakka. Syyskuussa 1931 alakansakoulun opettajaksi valittiin Elna Forsman.
Ida Forsbergin jäätyä eläkkeelle aloitti koulun uutena johtajaopettajana Rut Nyström vuonna 1927. Rut Nyström työskenteli Stensvikin kansakoulussa vuoteen 1938 asti kunnes se lakkautettiin. Hänen työskentelyään varjosti 1930-luvulla epävarmuus koulun toiminnan jatkumisesta ja vähentyvät oppilasmäärät.
Kuvassa oikealla opettaja Ida Forsberg 1800-luvun lopussa (Espoon kaupunginmuseo)
Ida Forsberg 1800-luvun lopulla (kuva kirjasta Espoon kansakoulut, valokuvaaja Skilnadens Atelier Helsinki, Espoon kaupunginmuseo)
Alarivi vasemmalta oikealle Berta Hagman, Matilda Forsberg, Helga Hagman, Saga Forsberg, Helfrid Hagman ja Ida Forsberg. Ylärivi vasemmalta oikealle Albert Forsberg, Åke Hagman, Vilhelm Forsberg, Hilma Lönnberg ja Sigurd Hagman. Kuva on vuodelta 1935. (Espoon kaupunginmuseo)
Opettaja Rut Nyström asunnossaan (nykyinen Postilla) vuonna 1938 (Espoon kaupunginmuseo)
Opettaja Rut Nyström Stensvikin kansakoulun (nykyinen Kahvi-Kaisa) edustalla vuonna 1938 (Espoon kaupunginmuseo)
Opettajien asunto, nykyinen Postilla vuonna 1938, kuvan nainen on tuntematon. (Espoon kaupunginmuseo)
Kuvassa on osa Stensvikin kansakoulun johtokunnan kokouspöytäkirjasta 10.9.1929. Kokouksessa on myönnetty ero alakansakoulun opettaja Gerda Hammarströmille. Hyväksytty neiti Marta Jansson väliaikaiseksi alakansakoulun opettajaksi, hyväksytty johtajatar Rut Nyströmin opetussuunnitelma lukuvuodelle 1929-1930 sekä hyväksytty johtajatar Rut Nyströmin budjetti lukuvuodelle 1929-1930. (Espoon kaupunginarkisto)
Stensvikin entinen kansakoulu, nykyinen Kahvi-Kaisa kuvassa vasemmalla ja taustalla vanha opettajien asunto, nykyinen Postilla 13.4.2020 (kuvaaja Merilin Alajääskö)
17.4.2020
Jesse Turunen
Lähteet
Stensvik folkskola direktionens protokoll 1924-1938, Espoon kaupunginarkisto
Kuva 2549:15, Espoon kaupunginmuseon kuva-arkisto
SLSA 879 Stensvik gårds arkiv 1837-1882, Svenska Litteraturssällskapet i Finland, Kansalliskirjasto
Östra Finland nro 26, s. 3, 2.2.1887
Åbo Tidnings nro 198, s. 4, 25.7.1885
Kommentit
Lähetä kommentti