Siirry pääsisältöön

Työntekijät Stensvikissä

Työntekijät Stensvikissä

Työntekijöiden asema tiilitehtaan aikaan on ollut hyvin samanlainen kuin muissakin tiiliruukeissa tuohon aikaan. Työpäivät olivat pitkiä ja raskaita eikä asuinolotkaan olleet kummoiset. Asunnot olivat pieniä, yleensä hellahuoneita, joskus saattoi olla myös kamari. Stensvikin kansakoulu antoi ruoka- ja vaateavustusta useille oppilaille eli vähävaraisuus oli yleistä.

Työntekijöillä oli kuitenkin työn vastapainoksi myös virkistystoimintaa. Ala-Kivenlahden nykyinen uimaranta toimi silloin tehtaan ja kartanon työväen uimarantana ja nykyisen Hyökyvuoren paikalla soitti useissa juhlissa sekä kesäaikaan lauantaisin tehtaan oma orkesteri Stensvik Hornorkester. Meren läheisyys toi myös työväelle aktiviteetteja kuten kalastuksen ja lisäksi hyvän ruokalisän pöytään.

Työntekijöiden määrä vaihteli tehtaassa ja parhaimmillaan työntekijöitä olikin yli kaksisataa. Työvoiman tarve kuitenkin väheni pikku hiljaa, kun koneet alkoivat korvata työntekijöitä ja tiilien kysyntä väheni. Vuonna 1898 työntekijöitä olikin enää 98. Stensvikin työntekijöitä kuului muun muassa Esbo västra arberarförening- nimiseen työväenyhdistykseen.

Tiilitehtaan lisäksi työntekijöitä oli myös kartanon puolella. Maatalous oli tuohon aikaan vielä hyvin työllistävä ala. En ole onnistunut löytämään tarkkaa lukumäärää Stensvikin kartanon työntekijöistä, ajalle tyypillisesti kartanossa on kuitenkin todennäköisesti työskennellyt useita renkejä ja piikoja, muonamiehiä sekä karjakkoja. Ylempää työväkeä olivat pehtoori, vouti ja seppä. Erinäisissä lähteissä on myös mainittu Stensvikin kartanon torppa, jota on myös Marintorpaksi (Maris torp) kutsuttu. Kartanolla on siis ollut todennäköisesti yksi torppari.

C:\Users\kaskvah\AppData\Local\Microsoft\Windows\INetCache\Content.Outlook\MRR9USF5\Show-4.jpg
Pikku-Kasarmi vuonna 1964, talon kellarissa oli asukkaiden yhteinen leivintupa. (Espoon kaupunginmuseo, kuvaaja Kurt Blomqvist)

C:\Users\kaskvah\AppData\Local\Microsoft\Windows\INetCache\Content.Outlook\MRR9USF5\Show.jpg
Kuvassa olevassa ’’Iso-Kasarmissa’’ asui yhteensä 18 perhettä. Kuvassa näkyvällä sivulla oli kahdeksan hellakakluunihuonetta ja vastakkaisella sivulla kymmenen. Kellarissa oli yhteisessä käytössä oleva leivintupa. Rakennus paloi osittain vuonna 1934. Taustalla näkyy tiilitehtaan rakennuksia. (Espoon kaupunginmuseo, 1929)

C:\Users\kaskvah\AppData\Local\Microsoft\Windows\INetCache\Content.Outlook\MRR9USF5\Show-2.jpg
Työväen asuintalo vuonna 1964, taustalla näkyy Postilla. (Espoon Kaupunginmuseo, kuvaaja Kurt Blomqvist)

C:\Users\kaskvah\AppData\Local\Microsoft\Windows\INetCache\Content.Outlook\MRR9USF5\Show-19.jpg
Tiilitehtaan työntekijöitä Merivalkama kadun päässä sijainneella lastauslaiturilla 1930-luvulla. (Espoon kaupunginmuseo)

C:\Users\kaskvah\AppData\Local\Microsoft\Windows\INetCache\Content.Outlook\MRR9USF5\Show-21.jpg
Tiilitehtaan työntekijöitä 1910-luvulla (Espoon kaupunginmuseo)

Stensvikin tiilitehtaan työntekijöitä 1937 (Espoon kaupunginmuseo)

Stensvikin tiilitehtaan työntekijä pyhäasussa 1930-1939 (Espoon kaupunginmuseo)

Stensvikin tiilitehtaan työntekijöitä 1920-1929 (Espoon kaupunginmuseo)

Stensvikin kartanon sepän torppa 1970-1980, rakennus sijaitsi nykyisten Amfien paikkeilla. (Espoon kaupunginmuseo)

Piiritanssia Stensvikin rannassa 1915-1930 (Espoon kaupunginmuseo)

Stensvikin kartanon voudin ja karjakon asunto 1930, taustalla vasemmalla näkyy kartanon talli-, navetta-, meijerirakennuksen talliosaa. (Espoon kaupunginmuseo)

Stensvikin kartanon paja 1964 (kuvaaja Kurt Blomqvist, Espoon kaupunginmuseo)

Lisääntynyt asukasmäärä loi tarpeen myös palveluille, kuvassa Stensvikin kartanon leipomorakennus 1956. Rakennus toimi myös työväenasuntona. (Espoon kaupunginmuseo)

Engmanin kauppa palveli alueen asukkaita, kuva on vuodelta 1964. (Kuvaaja Kurt Blomqvist, Espoon kaupunginmuseo)

Ilmeisesti Stensvikin kartanon torpan pihapiiriä lähellä rantaa 1964 (Kurt Blomqvist, Espoon kaupunginmuseo)

Stensvik hornorkester 1909-1910 (Espoon kaupunginmuseo)


1.5.2020

Jesse Turunen

Lähteet



Stensvik folkskola direktionens protokoll 1924-1938, Espoon kaupunginarkisto

Espoon kaupunginmuseon kuva-arkisto

Henkilöhaastattelut

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kivenlahti, Stensvikin kartanon ja tiilitehtaan synty

Stensvikin kartanon ja tiilitehtaan synty Stensvikissä on ollut asutusta jo 1500-luvulta lähtien jolloin kylässä oli viisi tilaa. Vuonna 1571 tiloja oli jäljellä kolme Tyskas, Antas ja Heus. Stensvikin kartano ja tiilitehdas syntyivät 1860-luvun alussa, kun Teodor Tschetschulin osti ja yhdisti Antaksen rälssitilan ja Tyskaksen verotilan. Tilojen mailla oli erinomaista savea, joka mahdollisti tiilien valmistuksen. Stensvikiin liitettiin vielä 1870-luvun alussa Heusin verotila sekä puolet Inglasin verotilasta, joka sijaitsi Vanttilassa. Teodor Tschetschulinin kuoltua 1872 jäi tehdas perikunnan omistukseen. Teodorin leski Hilda joutui kuitenkin laittamaan Stensvikin myyntiin vuonna 1885. Kartano tehtaineen siirtyi valtioneuvos Konstantin Saurenin nimiin vuonna 1887, joka yhtiöitti tehtaan ja syntyi Aktiebolaget Stensvik. AB Stensvik työllisti paljon ihmisiä ja vuonna 1890 työntekijöitä oli jopa 218. Tehdas rakennutti työntekijöiden lapsille myös kansakoulun vuonna 1881 ja pestasi op

Rappioromantiikkaa Stensvikissä

  Rappioromantiikkaa Stensvikissä Stensvikin kukoistuskausi alkoi, kun tiilitehdas ja kartano perustettiin 1860-luvulla. Se oli tarjonnut kymmenille ja ajoittain jopa sadoille ihmisille kodin, toimeentulon ja koulutuksen. 1930-luvulla tiilitehtaan toiminta alkoi jo takkuilla ja vuosikymmenen alussa alkanut lama aiheutti myös tehtaan hetkellisen sulkemisen. Tiilien valmistus jatkui kuitenkin pian sen jälkeen uudestaan. Tehdas sulki ovensa lopullisesti vuonna 1939. Tähän vaikutti varmasti samana vuonna alkanut toinen maailmansota sekä Suomen epävarma tilanne Neuvostoliiton naapurissa ja lopulta 30.11.1939 alkanut Talvisota. Tehtaan toiminnan lopettaminen ajoi monet stensvikiläiset muualle töihin. Ainoaksi työllistäjäksi jäikin Stensvikin kartano maanviljelyksineen. Rakennusten ränsistyminen ja alueen rappio alkoivat. Etenkin Porkkalan vuokra-aika (1944-1956) oli Stensvikin alueelle pysähtyneisyyden aikaa. Aluetta ei koettu erityisen houkuttelevana esimerkiksi rakennuttajien näkökulmasta,

Stensvikin kansakoulu ja opettajat

 Stensvikin kansakoulu ja opettajat Stensvikin kartano ja tiilitehdas perustettiin 1860-luvun alussa. Tämä luonnollisesti johti työväen muuttoon alueelle ja loi tarpeen koululle. Tehdas rakennutti koulurakennuksen vuonna 1881 ja pestasi myös opettajan. Opettajille rakennettiin asunto tämän viereen hieman myöhemmin. Koulurakennus tunnetaan nykyään Kahvi-Kaisana ja opettajien asuinrakennus Postillana. Nämä rakennukset ovatkin ainoat, jotka ovat säilyneet nykyisessä Kivenlahdessa tuolta ajalta.  Joissain lähteissä on mainittu, että Stensvikin koulun olisi perustanut kolme maatilaa Stensvikissä omistanut kauppias F. J. T. Sjöblom. Tämä tieto on kuitenkin osoittautunut virheelliseksi arkistomateriaalien valossa. Stensvikin maatilat Tyskaksen, Antaksen ja Heusin osti Theodor Tschetschulin 1860-1870-luvuilla ja niistä syntyi Stensvikin kartano. Kartanon tiilitehtaineen omisti Tschetschulinin perikunta siihen asti, kunnes sen vuonna 1887 osti valtioneuvos Konstantin Sauren. Siksi on ole