Espoon asuinalueiden historiaa

 Stensvikin kansakoulu ja opettajat Stensvikin kartano ja tiilitehdas perustettiin 1860-luvun alussa. Tämä luonnollisesti johti työväen muuttoon alueelle ja loi tarpeen koululle. Tehdas rakennutti koulurakennuksen vuonna 1881 ja pestasi myös opettajan. Opettajille rakennettiin asunto tämän viereen hieman myöhemmin. Koulurakennus tunnetaan nykyään Kahvi-Kaisana ja opettajien asuinrakennus Postillana. Nämä rakennukset ovatkin ainoat, jotka ovat säilyneet nykyisessä Kivenlahdessa tuolta ajalta.  Joissain lähteissä on mainittu, että Stensvikin koulun olisi perustanut kolme maatilaa Stensvikissä omistanut kauppias F. J. T. Sjöblom. Tämä tieto on kuitenkin osoittautunut virheelliseksi arkistomateriaalien valossa. Stensvikin maatilat Tyskaksen, Antaksen ja Heusin osti Theodor Tschetschulin 1860-1870-luvuilla ja niistä syntyi Stensvikin kartano. Kartanon tiilitehtaineen omisti Tschetschulinin perikunta siihen asti, kunnes sen vuonna 1887 osti valtioneuvos Konstantin Sauren. Siksi on ole

Stensvikin kartanon ja tiilitehtaan synty Stensvikissä on ollut asutusta jo 1500-luvulta lähtien jolloin kylässä oli viisi tilaa. Vuonna 1571 tiloja oli jäljellä kolme Tyskas, Antas ja Heus. Stensvikin kartano ja tiilitehdas syntyivät 1860-luvun alussa, kun Teodor Tschetschulin osti ja yhdisti Antaksen rälssitilan ja Tyskaksen verotilan. Tilojen mailla oli erinomaista savea, joka mahdollisti tiilien valmistuksen. Stensvikiin liitettiin vielä 1870-luvun alussa Heusin verotila sekä puolet Inglasin verotilasta, joka sijaitsi Vanttilassa. Teodor Tschetschulinin kuoltua 1872 jäi tehdas perikunnan omistukseen. Teodorin leski Hilda joutui kuitenkin laittamaan Stensvikin myyntiin vuonna 1885. Kartano tehtaineen siirtyi valtioneuvos Konstantin Saurenin nimiin vuonna 1887, joka yhtiöitti tehtaan ja syntyi Aktiebolaget Stensvik. AB Stensvik työllisti paljon ihmisiä ja vuonna 1890 työntekijöitä oli jopa 218. Tehdas rakennutti työntekijöiden lapsille myös kansakoulun vuonna 1881 ja pestasi op